Perjantainen aamu avartui kirkkaana ja erittäin lämpimänä Auringon noustessa käytännössä pilvettömälle vanhalle taivaalle Kota Kinabalun kaupungissa. Excupoppoo aloitti aamutoimensa vaihtelevasti, sillä aamuksi ei ollut valmiiksi suunnitteilla mitään menoja. Hotellissamme ei ole omaa ravintolaa, joten aamupala nautittiin läheisessä Ratatouille-nimisessä ravintolassa.
Aamupala oli aiemmista Kuala Lumpurin ja Singaporen buffet-vaihtoehdoista poiketen listalta valittu ateria vaihdellen englantilaisesta aamupalasta tonnikala-sandwicheihin, omelettiin sekä kasvislautaseen. Allekirjoittaneen mielestä ainakin englantilaisen aamupalan nakit, paahtoleivät, kananmuna ja pavut olivat tarpeeksi täyttäviä ja maittavia.
Aamupalan jälkeen exculaiset hajaantuivat kukin omille teilleen pitkin Kota Kinabalun kaupunkia. Lyhyesti sanottuna ensivaikutelma kaupungista oli perinteisen malesialainen: autoja menee ristiin ja rastiin pitkin kaupungin katuja, niiden välissä kurvailee erilaiset kaksipyöräiset omine “liikennesääntöineen”, ja jalankulkijat koittavat puikkelehtia molempien välistä teiden ylitse parhaaksi kokemastaan kohdasta, sillä jalkakäytäviä on melko harvassa, eikä niihin ole täysin luottamista. Infrastruktuuri on yleisestikin melkosta tilkkutäkkiä varsinkin rakennusten osalta, sillä upeita ja kalliita lukaaleja sijaitsee samassa korttelissa perus kämppien ja ränsistyneitten tönöjen vieressä.
Osa exculaisista eksyi ostoskeskuksiin, joita on Kota Kinabalulla tukehduttavan paljon. Muutama kävi tutustumassa myös kaupungin toisessa päässä sijaitsevaan observatorioon, josta näki koko kaupungin erittäin hyvin. Kooltaan Kota Kinabalu ei ole kovinkaan suuri ja sen pystyykin helposti kävelemään päästä päähän. Mielenkiintoisena yksityiskohtana alueen lentokenttä sijaitsee heti kaupungin laitamilla, minkä vuoksi lentokoneet nousevat ja laskevat kaupungin ylitse.
Aamupäivän pööpöilyn jälkeen alkoi päivän ensimmäinen kaikille yhteinen toiminta, kun klo 14 aikaan suunnattiin takseilla noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalle joelle, josta alkoi jokiristeily. Jokiristeilyn aikana ihailimme vehreiden jokimaisemien lisäksi paikallisia apinoita, joita kekkuloi runsaasti joen varrella. Joella seikkailun jälkeen suuntasimme takaisin lähtöpaikkaamme syömään. Maittavan malesialaisen buffet-ruokailun päätteeksi päivä oli ehtinyt jo pitkälle pimenneeseen iltaan, joka tarkoitti sitä, että oli tulikärpästen shown aika.
Siirryimme takaisin veneeseemme ja lähdimme etsimään tulikärpäsiä. No ei niitä kauaakaan tarvinnut haeskella, sillä päästessämme ruokailupaikkamme runsaasta valaistuksesta yön pimeyteen, huomasimme jokea ympäröivissä puissa runsaasti välkkyviä valopisteitä. Koko joenvarsi oli täynnä tulikärpäsiä, jotka puissa vilkkuessaan muistuttivat valkoisia jouluvaloja. Tulikärpästen häikäisevän valoshown kruunasi koko tumman taivaankaaren täyttävä näyttävä tähtitaivas.
Loppuun voisi todeta, että interwebsi toimii jälleen niin hyvin, että kuvia (ja 5.12.-> blogipäivitykset) lisäillään, kun yhteydet ja aikataulut antavat siihen taas mahdollisuuden.
Nyt koisimaan.
-Jesse
Finnish 
English