Oulun yliopiston Ympäristörakentajakilta ry

Oulun yliopiston Ympäristörakentajakilta ry

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelu

Rakennustekniikka on rakennusten ja erilaisten rakenteiden suunnitteluun, tuottamiseen kunnossapitoon ja korjaukseen keskittyvä tekniikan ala, joka rakentuu luonnontieteistä erityisesti matematiikkaan ja fysiikkaan. Opinnot pohjautuvat vahvasti teknillisen mekaniikan hyvään osaamiseen. Lisäksi opinnoissa käydään läpi geotekniikkaa, materiaalitekniikka ja luonnon erilaisten ilmiöiden vaikutusta. Tavoitteena on saada vahva perusta kestävien rakennusten, yhdyskuntien rakenteiden sekä tie- ja liikennetekniikan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikalta valmistuneet diplomi-insinöörit toimivat erilaisissa rakennusalan asiantuntija-, kehittämis-, viranomais- ja johtotehtävissä, sekä Suomessa, että ulkomailla. Tyypillisiä työnantajia ovat infra- ja rakennusalan suunnittelutoimistot ja urakointiliikkeet, tie- ja rautatiesektorin hallinto sekä kuntien teknisestä toimesta vastaavat virastot. Tehtävänimikkeitä ovat mm. sillansuunnittelija, rakennusinsinööri, geotekninen suunnittelija, tuotantoinsinööri, ylitarkastaja, projektipäällikkö ja tietomallikoordinaattori.

Kandidaattiopintojen loppuvaiheessa valitaan oma suuntautuminen vesi- ja yhdyskuntatekniikkaan tai rakennesuunnitteluun. Tulossa on myös kolmas opintosuunta, joka käsittelee rakentamisterveyttä ja elinkaarirakentamista, jota on osittain mahdollista jo opiskella. Lisäksi vuonna 2018 tai aiemmin aloittaneet ympäristötekniikan ja konetekniikan kandidaattitutkinnon opiskelijat voivat siirtyä diplomivaiheessa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmaan.

Opinnoissa opitaan laajasti eri rakennusmateriaaleista ja -tavoista sekä siitä, miten näiden avulla voidaan suunnitella kestäviä ja ekologiasia rakennuksia tai rakenteita. Lisäksi opinnoissa pääset hyödyntämään jatkuvasti kehittyvia tietoteknisiä ratkaisuja. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa raudanlujia ammattilaisia rakennetun ympäristön, kuten rakennusten, rakenteiden ja rakennusmateriaalien sekä teiden, väylien, vesihuollon verkostojen ja muun infrastruktuurin rakenteelliseen ja taloudelliseen suunnitteluun.

Lue lisää Oulun yliopiston sivuilta:

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka hakijalle

Opiskelijoiden kokemuksia

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelu vaatii tarkkaa otetta

Toimistossa ja työmaalla

Matematiikka yhdistyy käytännön ratkaisuihin

Siltasuunnittelu on vaativaa työtä

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma koostuu kandidaatin tutkinnosta ja diplomi-insinöörin tutkinnosta.

Kandidaatin tutkinto (3 v.) koostuu perusopinnoista (70 op.), rakennustekniikan yhteisistä aineopinnoista (60 op.), opintosuunnille valmistavista opinnoista (40 op) sekä kandidaatintyöstä ja siihen valmistavista opinnoista (10 op.). Opintojen on tarkoitus on antaa opiskelijalle riittävät valmiudet perustason suunnittelutehtäviin sekä valmistaa diplomi-insinöörin opintoihin.

Opintojen osat:

Perusopinnot: luodaan luonnontieteellinen (matematiikka, fysiikka, kemia) pohja sekä tutustutaan rakennustekniikan alaan. Sisältää lisäksi ohjelmistojen opettelua (suunnittelu-, laskenta- tai ohjelmointityökalut) sekä kielten opiskelua.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteiset aineopinnot: opiskelija oppii rakennusmateriaalien ominaisuuksia, rakentamisen perusteita eri osa-alueilla (esim. talonrakennusta, rakennettua ympäristöä ja geotekniikkaa), suunnittelua materiaalien ja pohjarakenteiden avulla, sekä rakentamisteknologiassa käytettyjä tietomallinnuksia.

Opintosuunnille valmistavat opinnot: sisältää DI-vaiheen opintosuunnille valmistavat opinnot liittyen yhdyskuntatekniikkaan sekä rakennesuunnitteluun.

Kandidaatintyö ja siihen valmistavat opinnot: opiskelija tekee kandidaatintyönsä valitsemastaan aiheesta yleensä kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa.

Diplomi-insinöörin tutkintoa (2 v.) ennen opiskelija valitsee itselleen opintosuunnan. Opinnoissa valinnaisuutta löytyy, joten osaamistaan pystyy laajentamaan haluamaansa suuntaan. Opiskelija tekee opintojensa loppupuolella diplomityön, joka liittyy yleensä hänen valitsemaansa suuntautumiseen. DI-vaiheen opintosuunnat ovat

Rakennesuunnittelu, joka tähtää erikoisosaamiseen rakenteiden suunnitteluun teräksestä, puusta ja betonista. Oululaiset rakennesuunnittelun diplomi-insinöörit ovat tunnettuja suurien siltojen, hallien ja muiden rakennusten suunnittelijoina.

Yhdyskuntatekniikka antaa perustiedot ja -taidot yhdyskuntien toiminnan perustana olevan infrastruktuurin suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja korjaamiseen.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusala

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusta sekä opetusta tehdään useassa yksikössä. Opetus tukee yliopiston strategiaa ja siinä huomioidaan monipuolisesti pohjoiset olosuhteet. Monitieteellinen yliopisto luo hyvät puitteet uuden koulutuksen toteuttamiseen yhteistyössä eri tieteenalojen kesken. Tämä mahdollistaa uudenlaisen lähestymisen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ajanmukaisiin osaamistarpeisiin. Opiskelijan opinnot riippuvat hänen valitsemasta tutkinnosta ja mahdollisista valinnaisista opinnoista.

Alan tutkimuksissa käytetään kenttätutkimuslaitteistoja ja laboratoriotiloja tarvittavan tausta-aineiston hankkimiseen kohteista. Kerättyjä aineistoja hyödynnetään monipuolisesti laskennassa ja mallintamisessa, ja uusia metodeja kehitetään esimerkiksi pohjaveden käyttöön tai jätealueiden turvalliseen hallinnointiin liittyen. Yhdyskuntatekniikan tutkimusalueita ovat esimerkiksi: pohjavesi ja veden käyttö, kaivosalueet, lämpöpaalut, routatutkimus, sivutuotteiden hyödyntäminen, kaukokartoitus ja turvetuotanto. Rakennustekniikan puolella ajankohtaiset tutkimushankkeet käsittelevät rakennusautomaatiota, rakennusfysiikkaa, siltojen sekä erilaisten rakenteiden analyysiä, numeerisia menetelmiä ja mitoitusta.

Koulutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä alueen alan toimijoiden, yritysten ja korkeakoulujen, kanssa. Rakennustekniikan koulutuksen puuttuminen alueelta on luonut osaajavajeen. Yrityksillä on kiinnostusta seurata läheltä koulutuksen ja tutkimuksen kehittymistä sekä tukea niitä monin tavoin. Ammattikorkeakoulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä koulutuspolkujen suunnittelussa ja sujuvoittamisessa. Samalla pyritään huolehtimaan alan osaajatarpeesta yhdessä.